tiistai 31. lokakuuta 2006

Uusia ideoita ja kuolleita viivoja


Tämänpäiväisessä ohjauskeskustelussa sain aivan uusia näkökulmia työhöni. Professori ehdotti, että lukisin kirjallisuutta myös kirjallisuudentutkimuksesta ja ottaisin gradussa esille kirjallisuudentutkimuksen käsitteitä, koska aiheeni kerran käsittelee kirjallisuutta. Itse en olisi tullut sitä ajatelleeksi, mutta idea kuulostaa hyvältä. Gradusta tulee kattavampi ja laaja-alaisempi ja bibliografia sen kun pitenee. Löysin jo useita mahdollisia teoksia, joihin tutustun lähemmin heti, kun ajankäyttöni ja sää sallivat.

Määräsin myös deadlinen seminaarityölleni, eli gradun "varsinaiselle" teoriaosalle: sen käsittely on 13.3., joten työn tulee olla valmis noin neljä viikkoa aikaisemmin. Selvä määräaika on tehokkaampi kuin epämääräinen "joskus keväällä", sillä nyt voin laskea päivän tarkkuudella, kuinka paljon aikaa minulla on saada teoriaosa 2 valmiiksi. Siinä käsittelen etenkin Brownin ja Levinsonin kohteliaisuusteoriaa ja siihen kohdistuvaa kritiikkiä. Tämän osan pitäisi olla pituudeltaan 15-25 sivua, joten sen kirjoittamiseen kannattaa varata kunnolla aikaa.

Keskustelimme ohjaajan kanssa myös valmistumisen ajankohdasta. Sanoin pyrkiväni saamaan gradun valmiiksi keväällä, mutta jos se ei siihen mennessä valmistu, en stressaannu vaan teen sen valmiiksi syksyllä. Tässä vaiheessa opintoja on jo melkoisen samantekevää, valmistunko toukokuussa vai syyskuussa. Pääasia, että gradu tulee valmiiksi kunnolla ja hätiköimättä. Elämääkin täytyy välillä elää, näin todettiin myös tänään seminaari-istunnossa.

maanantai 30. lokakuuta 2006

Perinteinen syysflunssa


Pitihän se arvata: jossain vaiheessa syksyä tulee aina pakollinen ja asiaankuuluva nuha-kurkkukipu -viritys...! Nyt se sitten tuli, ei tosin toistaiseksi kovin pahana. Sen verran vain, ettei jaksaisi tehdä oikein mitään...

Eilen sain kuin sainkin luettua jälleen yhden kohteliaisuusaiheisen artikkelin, joten bibliografia täydentyi taas yhdellä teoksella. Kaikissa tähän asti lukemissani artikkeleissa tosin käsitellään enimmäkseen
samoja perusasioita, mutta eiköhän niistä jokaisesta löydy jotain siteerattavaa teoriaosuuteen. Tänään sain lisäksi sovittua keskusteluajan professorin kanssa, jotta pääsen teoriassa eteenpäin.

Odotan innolla huomenna alkavaa tieteellisen kirjoittamisen kurssia. Siitä onkin todella kauan, kun viimeksi osallistuin oikealle ranskankieliselle kurssille. Mutta nyt vetäydyn potemaan on-off -flunssaani teekupin ja Mireille-videon kanssa...!

sunnuntai 29. lokakuuta 2006

Syysloma


Blogi on ollut pelottavan hiljainen jo monta päivää... Koska gradu kerran eteni tahmeasti, päätin pitää syyslomaa ja olla yrittämättäkään väkisin kehittää jotain graduaktiviteettia. Kyllä työ taas alkaa uudelleen, kunhan ensin pääsen keskustelemaan professorin kanssa teoriasta. Graduopasta olen toki lueskellut, lukematta on enää pari viimeistä sivua. Toinen odottaa jo vuoroaan työpöydälläni.

Tänäänkään tuskin saan mitään aikaiseksi, sillä suunnittelimme mummon kanssa elokuviin menoa. Olen niin harvoin sunnuntaisin Turussa, että harvinainen tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi. Huomenna on jo uusi viikko, joten yritän tosissani ahkeroitua heti huomisesta alkaen. Teorian deadline kummittelee kalenterissa: toistaiseksi se on vielä turvallisen kaukana, mutta päivät ja viikot sen kun vilahtelevat ja pian huomaan, että marraskuun loppu onkin jo käsillä.

Isä palasi vaihteeksi Kiinasta ja lahjoitti minulle liikelahjaksi saamansa Mont Blanc -kynän. Tekisi melkein mieli alkaa kirjoittaa gradua käsin...!

keskiviikko 25. lokakuuta 2006

Mireilleä ja piirrettyjä


Tunnustan nyt heti alkuun, etten ole tänään tehnyt gradun eteen yhtikäs mitään. Muistan kyllä vielä hyvin päätökseni edistää prosessia päivittäin, mutta tänään homma ei nyt vain kerta kaikkiaan onnistunut. Tarkoitus oli lukea joko teoriakirjaa/-kirjoja tai artikkeleita netistä, mutta löysin itseni kerta toisensa jälkeen ihan muilta kuin tieteellisiltä sivuilta. Niinpä totesin, ettei kannata turhaan tapella ja siirryin sulavasti sohvalle katselemaan Mireille Mathieu -videota. Illalla kävin vielä elokuvissa kummityttöni kanssa katsomassa hurmaavaa Naapurini Totoro -piirrettyä.

Olin vähällä olla päivittämättä koko blogia tänään; pohdin kuitenkin, ettei työskentelystäni saa totuudenmukaista kuvaa, jos kerron pelkästään ahkerista ja onnistuneista työpäivistä enkä koskaan niistä hetkistä, jolloin istuu ruudun edessä saamatta aikaan mitään järkevää tekstiä. Gradu ei ole aivan viime päivinä pahasti tökkinyt, joten kuvittelin jo, että se etenee aina yhtä liukkaasti. Eipä näköjään etene. Toisaalta olen niin alussa, ettei kannata panikoitua, vaikka yksi suunniteltu työpäivä kuluukin aivan muunlaiseen puuhasteluun. Otan sen sitten joskus takaisin. Sitä paitsi luin eilen graduopasta yhteen asti yöllä, ehkä sen voisi laskea graduun liittyväksi työksi...?

tiistai 24. lokakuuta 2006

Finie la télé-réalité !!!


Loputkin tosi-TV-kappaleesta on nyt kirjoitettu, enkä millään jaksaisi enää kuulla sanaakaan koko asiasta...! En ole koskaan ollut mikään erityinen tosi-TV:n ystävä, ja nyt olen todellakin saanut siitä tarpeekseni. Tiedän mm. a) miten tosi-TV määritellään, b) ketkä sitä todennäköisimmin katsovat, c) milloin se alkoi USA:ssa ja etenkin Ranskassa, d) millä argumenteilla mitäkin ohjelmaa on puolustettu ja vastustettu, e) millä tavoin ranskalaiset tosi-TV-ohjelmien aiheet ovat kulttuurispesifisiä ja f) mikä ja kuka edustaa edelleen TV:ssä Ranskan kulttuuriarvoja. Maintenant, cela suffit !

Tänä iltapäivänä tapahtui muuten jotain, mitä minulle ei muistaakseni vielä koskaan ole sattunut. Käväisin ostamassa viinipullon Stockmannin Alkosta, ja myyjä kysyi minulta henkilöllisyystodistusta! En ollut uskoa korviani. Minun piti siis saavuttaa kunnioitettava neljännesvuosisadan ikä, ennen kuin Alkon myyjä huolestui mahdollisesta alaikäisyydestäni. Suloista! Yleensä tunnen näyttäväni pikemminkin nelikymppiseltä...

Nyt jätän taas tekstin hautumaan (lähetin sen juuri luettavaksi ystävälleni Pierrelle, joka on opettaja ja tutkija Strasbourgin Robert Schuman -yliopistossa) ja perehdyn vaihteeksi uusiin graduoppaisiini. Ties vaikka niistä saisi hienoja ideoita siihen, miten työtä tästä eteenpäin kannattaa rakentaa.

maanantai 23. lokakuuta 2006

Terveisiä Helsingistä


Vietin äärimmäisen mukavan Mireille-viikonlopun Helsingissä samanhenkisen ystäväni luona. Suurkiitokset T-M, ja otetaan pian uusiksi kuten puhe oli! :)

Kokonaan gradu ei toki unohtunut mirkutuksesta huolimatta, vaan pääkaupungista tarttui mukaan kokonaiset kaksi (2) graduopasta! Kinnusen & Löytyn Iso Gee – gradua ei jätetä sekä Kariston & Seppälän Maukas gradu. En millään pystynyt päättämään, kummasta opuksesta olisi enemmän hyötyä, joten otin molemmat. Tuskin nuo aivan turhia ovat, vaikka ei gradua oppaista huolimatta tulekaan kukaan tekemään puolestani. Ainakin niistä luulisi olevan psykologista apua.

Eräs ystävällinen kohtalotoverini on kehunut minua tehokkaaksi graduntekijäksi. Juuri nyt en tiedä, pitäisikö minun olla samaa mieltä vai väittää kiivaasti vastaan. Tuntuu, että työ etenee nykäyksittäin tai jotenkin kummallisesti hyppien: välillä tarinaa tulee helposti kaksi sivua tunnissa, toisinaan taas menee monta päivää ilman, että saan aikaiseksi mitään. Niin sen kai kuuluukin mennä. Tekstin täytyy saada hautua jonkin aikaa, jotta pystyn paremmin näkemään sen isot ja pienet puutteet. Onhan tässä lisäksi elämäkin elettävänä, joten on kai ihan normaalia ja ymmärrettävää, ettei gradu etene tasaista kolme sivua per päivä -vauhtia. Tai sitten yritän vain puolustella laiskuuttani... Nyt lähden joka tapauksessa vesijuoksuun ja -jumppaan, à demain !

torstai 19. lokakuuta 2006

Valmista tuli!


Ei sentään koko gradusta, vaan tosi-TV -kappaleesta! Kirjoitin tänään kokonaiset kaksi ja puoli sivua lähes yhdeltä istumalta. Enää puuttuu tosi-TV:tä Ranskassa käsittelevä osio, ja sitten voinkin jo siirtyä varsinaisen teorian pariin.

Päässäni on tällä hetkellä lievä kielten sekamelska. Lähes kaikki tähänastinen lähdekirjallisuuteni on englanninkielistä. Olen tehnyt muistiinpanot suomeksi, ja nyt kirjoitan niiden pohjalta tekstiä ranskaksi. Hyvä puoli asiassa on se, ettei suoraa plagiointia tule vahingossakaan harjoittaneeksi, koska teksti kielestä toiseen siirtyessään väkisinkin muokkautuu. Välillä kyllä ärsyttää, kun jokin asia on ilmaistu erinomaisen hyvin englanniksi enkä saa millään päähäni vastaavaa ranskankielistä ilmausta. Mikä olisi ranskaksi vaikkapa lowest-common-denominator broadcasting? Pitää kai googlettaa ja vertailla tuloksia...!

Joka tapauksessa olen tyytyväinen tämänpäiväiseen aikaansaannokseeni, alkuun nimittäin suunnittelin kirjoittavani vain sivun verran ja jatkavani myöhemmin. Toisaalta, miksi turhaan lykätä myöhempään asiaa, jota joka tapauksessa olen parhaillaan tekemässä?

keskiviikko 18. lokakuuta 2006

Hyvä päätös


Vähäiseksi jäi tänään gradun teko, juuri kuten eilen arvelinkin. Löysin sentään kaksi uutta käyttökelpoista artikkelia Journal of Pragmatics -lehdestä. Huomenna aloitan kyllä tosi-TV -kappaleen kirjoittamisen, edes pari ensimmäistä riviä! Olen päättänyt, että joka päivä teen edes yhden asian gradun eteen.

Sanotaan, että tie helvettiin on kivetty hyvillä päätöksillä, mutta toivon silti, että minun tieni vie helvetin sijasta maisteripubliikkiin...!


tiistai 17. lokakuuta 2006

Lähdeluettelo pitenee


Sain tänään vihdoin viimein lainattua Åbo Akademin humanistisesta tiedekuntakirjastosta G. Eelenin teoksen A Critique of Politeness Theories. Sitä siteerataan jatkuvasti eräässä toisessa lähdeteoksessa, mutta TY:n kirjastoista sitä ei löytynyt. Samalla nappasin mukaani toisenkin kirjan, Power and Politeness in Action (M. A. Locher). Katsotaan, kuinka käyttökelpoiseksi se osoittautuu teoriaosuutta kirjoittaessani.

Lähteiden löytäminen on tällä hetkellä graduongelmalistani kärkipäässä. Parhaillaan minulla on koossa suunnilleen 13 lähdettä (kirjoja, artikkeleita ja nettisivuja), mikä tietenkään ei ole riittävä määrä. Jostain pitäisi löytää lisää, ja ennen kaikkea niiden tulisi olla oleellisia teorian kannalta. Pitkän bibliografian saisi toki revittyä kasaan niinkin, että siteeraisi pienen pätkän mahdollisimman monesta teoksesta, mutta mielestäni siinä ei ole mitään järkeä. Gradu kai arvioidaan enemmän sisällön kuin bibliografian sivumäärän perusteella.

Seuraavana kirjoitusvuorossa on tosi-TV:tä käsittelevä kappale. Sisällytän sen teoriaosa ykköseen, koska siitä todennäköisesti tulee liian lyhyt muodostamaan kokonaisen itsenäisen luvun. Tämän kappaleen tekstistäkin tulee jo tieteellisempää kuin korpuksen esittelystä. Suunnittelin aloittavani sen kirjoittamisen torstaina, jos ehdin, tai muussa tapauksessa viimeistään ensi maanantaina. Huominen iltapäivä kuluu yksityisoppilaani kanssa, joten silloin graduajatukset saavat rauhassa muhia ja kypsyä jossain aivojen pohjalla. Tällöin niistä yleensä kehittyykin jotain kunnollista... ainakin toivon niin!

Tänä iltana ajattelen aivan erityisesti Mireille Mathieuta, sillä edellisestä Turun-konsertista on tänään kulunut 9 vuotta. Uskomatonta, miten nopeasti aika on kulunut! Vuonna 1997 olin 16-vuotias ja juuri aloittanut lukion. En todellakaan ajatellut, että näin pian olisin jo kirjoittamassa gradua... vaan niin ne vuodet vierivät. Taisin aikanaan todella jättää jäljen Mireillen mieleen ja sydämeen, koska hän edelleen yhdeksän vuoden jälkeenkin muistaa ja tuntee minut. Quel honneur !

maanantai 16. lokakuuta 2006

Uusia välineitä


Viikonloppu vilahti odotetusti ihan muun toiminnan kuin gradun parissa. Välillisesti gradun kirjoittamiseen liittyy kuitenkin lauantainen uuden työtuolin hankinta. Tuoli on ergonomisesti miellyttävämpi kuin entinen tuolini, siinä on ennen kaikkea korkeampi selkänoja, joten tietokoneen edessä tulee luultavasti jatkossa istuttua oikein mielellään.

Viikonlopun aikana selvisi myös, että kannettavaan tietokoneeseeni täytyy vaihtaa akku. Entinen ei lataudu, ja kone toimii pelkällä verkkovirralla. Kannettavasta koneesta ei vain ole mitään hyötyä, jos siinä pitää olla jatkuvasti sähköjohto, joten parhaillaan odottelen soittoa tietokoneliikkeestä koskien uuden akun tilaamista. Toivottavasti ongelma saadaan ratkaistua ilman kohtuuttomia kuluja ja loputonta säätämistä.

perjantai 13. lokakuuta 2006

Taulukko-ongelma


Korpuskappaleeni on vihdoinkin valmis! Toki kyseessä on vain brouillon, raakaversio, jota varmasti vielä muokataan ja parannellaan monta kertaa, mutta silti se on graduni ensimmäinen valmis luku.

Taulukon laatiminen tuotti minulle aamupäivällä sen verran ongelmia, että palasin asiaan vasta alkuillasta. Tarvitsin 11-rivisen ja nelisarakkeisen taulukon havainnollistamaan analysoitaviksi valittuja katkelmia, enkä jostain syystä mitenkään onnistunut luomaan oikean kokoista ja näköistä taulukkoa. (Minähän olen täysin itseoppinut Wordin käyttäjä, joten voi olla ihan ymmärrettävääkin, etten osaa kunnolla käyttää sitä...) En tiedä, poikkeavatko pöytäkoneeni ja kannettavan tietokoneeni Word-ohjelmat toisistaan, mutta läppäristä löytyi miltei heti ohjelma, joka loi automaattisesti juuri haluamani kokoisen taulukon. Sitten vain tiedot oikeille kohdilleen ja voilà ! Nyt taulukko näyttää oikein tyylikkäältä.

Viikonloppu kulunee levon merkeissä ennen varsinaista koitosta eli teoriakappaleen kirjoittamista. Otin toiveikkaasti mukaan yhden teoriakirjoistani, josta on lukematta pari viimeistä lukua. Ne voisin yrittää saada luettua maanantaihin mennessä. Bon week-end !

torstai 12. lokakuuta 2006

Runsaudenpula


Tänään sain viimein romaanin takaisin, ja sen esittelyä onkin jo koossa kahden sivun verran. Tekstini läpäisi myös ensimmäisen kielentarkastuksensa, sillä luetin sen ranskalaisella ystävälläni. Kaksi sukuvirhettä ja muutama korjattu sananvalinta, ei aivan huono tulos sentään...!

Sain lopulta myös valittua kirjasta ne katkelmat, joita tulen gradussani analysoimaan. Toistaiseksi niitä on yksitoista, joten todennäköisesti tulen vielä karsimaan niistä osan pois. Valinta tuntui todella vaikealta, sillä kirjassa olisi niin paljon mielenkiintoisia kohtia! Pakko vain pystyä päättämään, mitä kohtauksia lopulta käsittelen. Ehkä se teoriaosuuden kirjoittamisen ja varsinaisten tutkimuskysymysten asettelun myötä selkeytyy.


keskiviikko 11. lokakuuta 2006

Hullu välipäivä


Tänään pidin vapaata gradunteosta ja "pistäydyin" Stockmannilla. (Kaikkihan toki tietävät, ettei Hulluilla Päivillä pistäydytä, vaan siellä menee vähintään tunti jopa ilman ostosten tekoa.) Tuntuu, että koko päivä kului hukkaan, vaikka toisaalta gradulle ei voikaan omistaa jokaisen päivän jokaista valveillaolohetkeä – etenkin, kun romaanin puute estää edelleen korpuskappaleen kirjoittamisen. Huomenna asia sentään korjaantuu! Lähden nimittäin pikapuoliin Saloon kirjaa hakemaan.


Illalla on Veturitallissa ranskalaisen chansonin konsertti, jonne menen äidin kanssa. En odota illalta liikoja – kyseessä ei valitettavasti ole Mireille Mathieun konsertti! – mutta on silti hauskaa käydä välillä jossakin. Kulttuurielämyksistä saa uutta intoa gradunkin kirjoittamiseen. Pidän siis hyvällä omallatunnolla vapaaillan ja ryhdyn töihin jälleen huomenna.

tiistai 10. lokakuuta 2006

Graduangsti ja miten siitä pääsee eroon


Nyt gradu on virallisesti olemassa! Toistaiseksi hän (ei siis se) on vasta kahden sivun mittainen, mutta pitenee kyllä aikanaan... ainakin se on juuri nyt elämän tarkoitus ja päämäärä.


Nothombin esittelyn kirjoittaminen oli helppo homma, pohjana käytin proseminaariin kirjoittamaani tekstiä, jota täydensin sieltä täältä. Seuraavaksi kirjoitan itse romaanista, mutta ongelmana on tällä hetkellä se, että kirja sijaitsee Salossa ja minä Turussa. Näin ollen prosessi on pysähdyksissä huomiseen asti, jolloin pääsen hakemaan kaivatun opuksen. Ellen sitten kirjoittele ulkomuistista jotakin ja muokkaa juttua myöhemmin...

Helsingin Sanomissa (HS 9.10.2006, s. D1) oli kiinnostava artikkeli Elämää suurempi gradu. Jutun mukaan YTHS hoitaa jatkuvasti erilaisista graduahdistuksen aiheuttamista oireista kärsiviä opiskelijoita. Suomessa on vähintään 15 000 gradua vaille valmista maisteria, ja useimmiten lopputyö jää puuttumaan humanisteilta ja yhteiskuntatieteilijöiltä. Hiihaa, minähän en aio lukeutua tuohon porukkaan!

Totesin eilen vesijumpan oivaksi keinoksi hukuttaa mahdollinen graduahdistus ihan kirjaimellisesti. Vedessä hyppiminen ja loiskiminen rentouttavat kummasti, ja voi melkein nähdä, kuinka synkät graduajatukset vajoavat altaan pohjalle. Suosittelen!

maanantai 9. lokakuuta 2006

Tänään se alkaa!


Tänään ryhdyn vihdoin kirjoittamaan graduani. Jo kuukauden ajan olen kerännyt materiaalia, kehitellyt ideoita ja muokannut niitä, tehnyt muistiinpanoja ja kantanut kaikkialla mukanani pientä kukkakantista muistikirjaa. Nyt alkaa tuntua siltä, että olisi aika aloittaa ihan konkreettisesti. Henkinen työ on toki tärkeää, mutta en kerta kaikkiaan miellä itseäni graduntekijäksi ennen kuin saan tekstiä aikaiseksi. Vasta ensimmäisen rivin kirjoitettuani olen oikeasti aloittanut.

Aiheeni kuuluu kaikessa komeudessaan La politesse dans le roman Acide sulfurique d'Amélie Nothomb, Kohteliaisuus Amélie Nothombin romaanissa Acide sulfurique (rikkihappo). Kohteliaisuusteoriasta kiinnostuin kirjoittaessani proseminaaria keväällä 2003, ja tuntui järkevältä valita graduun teoria, jota tunnen jo hiukan etukäteen. Mitä romaaniin tulee, se on ehdottomasti yksi Nothombin parhaista ja tosi-TV:tä käsittelevän aiheensa takia varsin ajankohtainen.

Romaani kertoo keskitysleirille sijoittuvasta tosi-TV-ohjelmasta nimeltä Concentration, jonne haalitaan osallistujia suoraan kadulta. Vangit tekevät raskasta työtä ja asuvat kurjissa parakeissa. Jotta nykyään niin muodikas interaktiivisuus ei unohtuisi, saavat katsojat päivittäin äänestää ne kaksi vankia, jotka joutuvat kaasukammioon. Kaikella on kuitenkin suhteellisen onnellinen loppu.

Jotta kirjoitusinnostukseni ei lopahtaisi heti alkuun, olen päättänyt aloittaa helpoimmasta päästä eli kirjailijan ja romaanin esittelyllä. Kirjoittamaan siis! C'est parti !