Luksusta arkeen

Tänään koitti vihdoin odotettu vapaapäivä kuuden työpäivän ja yli 45-tuntisen viikon jälkeen. Työviikon kruunasi Stockmannin Exclusive-kanta-asiakkaiden erikoisaleviikonloppu, jolloin kauppa oli mustanaan väkeä ja asiakkaita jonossa pahimmillaan noin 80. Sunnuntai-iltana pääsin kaiken kassanlasku- ja oviensulkemissäätämisen jälkeen lähtemään kotiin vasta puoli kymmenen jälkeen, ja bussin lähdettyä melkein nenäni edestä köröttelin lopulta taksilla kotiin. Maanantaina töissä oli onneksi rauhallisempaa ja ennen kaikkea työpäiväni kesti vain seitsemän tuntia. Heti vuoron päätteeksi karkasin Stockan kahvilaan viettämään ansaittua rentoutumishetkeä:

Mikä sen parempaa kuin pieni pullo lempisamppanjaani ja sacherleivos? Täytyyhän työssäkäyvän ihmisen välillä itseään hemmotella, jotta jaksaa hymyillä pirteästi asiakkaille ja hokea loputtomiin "kiitos, olkaa hyvä, paketointi on tuolla ulkopuolella, viisitoista kolmekymmentäviisi olkaa hyvä, maksatteko MasterCardilla?, allekirjoitus olkaa hyvä, kiitos, olkaa hyvä, kiitos hei".

Parasta ovat ne asiakkaat, jotka eivät ymmärrä kilahtelevan vuoronumerotaulun ja numeroita huutelevien myyjien funktiota ja jäävät norkoilemaan kassojen tuntumaan. Aikansa norkoiltuaan he kysyvät, pitääkö myös heidän ottaa vuoronumero? Pitääkö vuoronumero ottaa kysyäkseen kirjaa/tilatakseen kirjan/maksaakseen kirjan? Miksi ihmeessä meillä on vuoronumerot, kun ei lokakuussakaan ollut? Miksi myös paketointipisteeseen täytyy ottaa erikseen vuoronumero? Eikö täällä tosiaan saa palvelua ilman vuoronumeroa? Ei saa, arvoisa asiakas. Jos neuvominen onnistuu kädellä viittilöimällä tai parilla sanalla tyyliin "kalenterit ovat paperiosastolla" tai "Mika Waltarin kirjat ovat aivan selkänne takana", palvelen myös ilman vuoronumeroa. Muissa tapauksissa numero on oltava, sillä usein nopeaksi aiottu kysymys pitkittyy, kun haluttua kirjaa ei ole meillä ja se täytyy tilata Helsingin, Tampereen, Oulun jne. Akateemisesta tai kustantajalta. Tällöin tarvitaan asiakkaan yhteystiedot osoitetta myöten ja usein myös puhelimitse varmistetaan toisesta liikkeestä, että kirjaa tosiaan on heillä. Miksi ihmeessä numerolappusen ottaminen on niin vastenmielistä? Minulle ei tulisi mieleenkään ryysiä vaikkapa Herkun lihatiskille ja huudella, että antakaapas minulle tässä ohimennen kolme broilerin rintafilettä, kun ne voi niin nopeasti kääriä pakettiin ja näillä muilla asiakkailla on kumminkin paljon enemmän ostoksia tehtävänä kuin minulla.

Koska olen päivät pitkät suljetussa sisätilassa, olen jo parina aamuna kävellyt töihin saadakseni edes vähän liikuntaa ja raitista ilmaa. Toissapäivänä nappasin ohikulkiessani kuvan Tuomiokirkon massiivisesta 75-vuotiaasta joulukuusesta:

Ohessa vertailun vuoksi viimejouluinen kuva Aixin kaupungintalon huvittavasta virityksestä:

Jopa Stockmannin somistekuuset ovat tuuheampia ja hienommin koristeltuja kuin eteläranskalaisten yritelmä...!