tiistai 10. marraskuuta 2009

Minkä taakseen jättää...

J-4 eli neljä päivää H-hetkeen! Lauantaina tähän aikaan liitelen jossain Pohjois-Ranskan yläpuolella; ensin kohti Pariisia ja tuntia myöhemmin, vaihdettuani konetta, lentoyhtiötä ja kieltä, vihdoin kohti kotia ja koiria. Oltuani poissa viisi kuukautta ja viisi päivää saattaa mennä hetki, ennen kuin jälleen totun kotimaan oloihin. Viime vuonna huomasin, ettei kielen vaihtaminen suomeksi tapahdukaan välttämättä aivan automaattisesti vielä siinä vaiheessa, kun nousee AF:n sijasta Finnairin koneeseen: istuin käytäväpaikalla, kun toinen matkustaja jäi mykkänä seisoskelemaan istuimeni viereen käytävälle. Tovin ihmeteltyäni kysäisin – tietysti ranskaksi, olinhan vielä täysin sisällä täkäläisessä kulttuurissa – mahtoiko herra tahtoa ikkunapaikalle ja pyysin anteeksi, etten ollut heti huomannut nousta päästämään häntä ohitseni. Mies tuijotti vielä vähän aikaa ja tokaisi sitten: "Tos on mun paikka". Olisi varmaan pitänyt vain nousta sanomatta mitään ja mieluiten vielä kääntää pää toiseen suuntaan... Lennon puolivälissä sentään jo älysin pyytää kahvia enkä caféta.
Marraskuun puoliväli ei ole kaikkein paras ajankohta palata Suomeen, kun on viettänyt kuukausia Provencessa. Kotona ei tarvita aurinkolaseja (paitsi lentokentällä, imagosyistä) eikä tarvitse miettiä, laittaako takin vai ei. Lämpötila ei ole kaksinumeroinen ja vedenpitävät goretex-kengät korvaavat korolliset nahka-avokkaani. Muihinkin asioihin on totuttava uudelleen:
- Leipää ei osteta joka päivä tuoreena leipäkaupasta ja se sisältää muutakin kuin valkoista jauhoa ja vettä.
- Kahviin laitetaan kylmää maitoa, leivälle juustoa eikä hilloa ja perunamuussi tehdään oikeista perunoista eikä keltaisesta jauheesta ja vedestä.
- Aamulla ja illalla on pimeää, päivällä harmaata. (Täälläkin on aamuisin ja iltaisin pimeää, mutta päivällä on valoisaa ja jopa aurinkoista.)
- Aamuisin minut herättää Radio Nostalgien sijasta vatsan päälle hyppäävä mopsi – tai kaksi mopsia, mikäli Mirkku on kesän aikana oppinut hyppäämään korkeammalle kuin ennen.
- Kaikkia vaatteita, lakanoita yms. ei tarvitse silittää enkä aamulla joudu tiskaamaan aamiaisastioita. Aamiainen syödään poikkeuksetta kotona eikä vähän väliä kahviloissa, jotka muuten eivät ole järjestäen auki aamuseitsemältä. Sanomalehti mahtuu auki keittiön pöydälle ja sitä voi lukea syömisen ohessa.
- Kaikki illan tv-ohjelmat eivät ala samaan aikaan klo 20.35, uutiset eivät tule kahdeksalta eivätkä ne kestä puolta tuntia. Amerikkalaiset ihmiset puhuvat televisiossa englantia, saksalaiset saksaa ja ranskalaiset ranskaa.
- Pihalla ei loju kissoja nukkumassa auringossa eivätkä ihmiset anna koiriensa jolkottaa vapaina keskustassa.
- Autot pysäköidään periaatteessa merkityille pysäköintipaikoille eikä varoitusvilkut päällä kadunkulmiin, suojateille, poikittain toisten autojen eteen tai jalkakäytäville. Moottoritiellä saa ajaa vain 100 km/h, ei 130 kuten täällä. Autoon uskaltaa jättää käsineet, kauppakassin tai kirjan näkyville ilman, että tarvitsee pelätä jonkun murtautuvan sisään varastamaan ne.
- Kampaajalle, kosmetologille ja lääkärille voi maksaa kortilla eikä shekillä. Kaupassa muovikassien maksullisuus on normaalia eikä joka kerta tarvitse erikseen päivitellä, kuinka ennen sai ilmaisia kasseja (jotka oikeasti olivat suunnilleen hedelmäpussin kokoisia ja heppoisia).
Ja niin edelleen ja niin edelleen ja niin edelleen... Terveisiä kotiin, pian nähdään!

6 kommenttia:

mamabear kirjoitti...

Kovasti jo kotijoukot odottavat! Mirkun hyppäämisestä en tiedä, mutta jotenkin hän vuoteeseesi nousee ja saa nuolla hiuksia, meillä muilla kun on niin lyhyt karva, ettei siinä ole Mirkulle mitään ilonaihetta.

Goretöppöset kaivoin jo esiin ja pipot ja kaulaliinat, kyllä selviät hengissä. Heti alkuviikosta on luvassa aikaisia metsälenkkejä, vesijuoksua ja korvapuustejakin saattaa olla kaffeen kanssa nautittavaksi.

Että tänne vaan! Halipusiwuf!

Jenna kirjoitti...

Täällä Siiri kans miettii mahtaakohan enää tunnistaa sua tai sitten toiste päi :P!
Saatan leipoa kakkua kahvisärpimeks, et varmaan oo saanu mitään hyvyyksii 5kk ;)

Airelle kirjoitti...

niin se loma lähenee vaarallisesti... se on aina minullekin vaikea pala, lähteä kodista kotiin - toisaalta jättää paljon taakseen, toisaalta löytâä paljon tuttua.
oletko muuten tietoinen, että lentämällä muuta kautta kuin Pariisi, lentosi voisi olla halvempi? Marseillesta voit lentâä esim. Amsterdamin, Prahan, Frankfurtin jne. kautta ja lippujen hinnat vaihtelee aika paljon. vai onko finnairin suosiminen hidasta sopeutumista Suomeen tuloon? itse olen koiran vuoksi viime aikoina lennellyt Nizzasta suoraan Helsinkiin ja suomalaisten paljous lennolla ihmetyttää edelleen ;-)
hyvää matkaa ja mukavaa oleskelua kaamos-Suomessa! bisous

Susu kirjoitti...

Mä en kyl leivo mitään mut lankakaupasta saa muovikassin ilmasesks:-)
Tervetuloa Suomeen ja Saloon!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvaa lentoa ja palautumista Suomeen :)
t.M'man ( Arki on kauneinta )

Fifi kirjoitti...

Airelle: Olen lentänyt Finnairilla lähinnä vanhasta tottumuksesta sekä siksi, että Air France reitittää CDG-HEL-osuuden automaattisesti Finskille. Kuulun AF:n kanta-asiakasjärjestelmään, joten lentomailien kertymisen takia minun on järkevää lentää AF:lla. Koska AF ei lennä Helsinkiin asti omilla koneillaan, matkani loppuosa on periaatteessa AF:n lento, mutta konkreettisesti Finnairin toteuttama. Sinänsä minulle on aivan sama, millä yhtiöllä lentelen, kunhan se on hyvämaineinen ja länsimainen. KLM voisi olla varteenotettava vaihtoehto, heiltä kertyy myös AF:n bonuspisteitä. A essayer une prochaine fois !

Gros bisous à toi aussi ! :)

M'man: Kiitos! :)