sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Fifin wifi eli itku lyhyestä ilosta

Muistatteko, kun maanantaina hehkutin, että wifi toimii hienosti? No, wifi toimi hienosti torstai-iltaan saakka, kunnes yhtäkkiä Livebox pimeni, television kuva hyytyi ja nettiyhteys katkesi. Käynnistin boxin uudelleen ja telkkari alkoi jälleen pelittää, mutta nettiin en enää päässyt. Windows ei kuulemma löytänyt sertifikaattia, jolla minut voitaisiin yhdistää Liveboxin verkkoon. Lukuisten uudelleenkäynnistysyritysten jälkeen soitimme Orangen 24/7 asiakaspalveluun, josta vastasi puolikuolleella äänellä nuori mies. Kolme varttia mies kehotti minua milloin klikkailemaan verkkoyhteyksiä, milloin painelemaan Liveboxin nappuloita, milloin taas käynnistämään koneen uudelleen. Lopputuloksena nuorukainen julisti, että vika täytyi olla tietokoneeni verkkokortissa, koska Livebox tuntui toimivan kuten pitikin. Tieto tuntui oudolta, koska ennen Liveboxia koneeni on ollut yhteydessä 4-5 eri  langattomaan verkkoon ilman pienintäkään ongelmaa.  


Hätäapuna liitin koneen ethernet-kaapelin kautta boxiin päästäkseni nettiin, mutta heti oli selvää, ettei tämä järjestely voinut jäädä pysyväksi. Boxi ja puhelin sijaitsevat kapeassa ja hämärässä eteiskäytävässä, johon ei mahdu pöytää eikä tuolia, joten minun oli kökötettävä selkä epäergonomisen kyyryssä pyöreällä jalkarahilla ja asetettava kone eteeni porrasjakkaralle. Soitin epätoivoisena atk-insinööriveljelleni, joka epäili Orangen pojan diagnoosia, mutta ei siitä huolimatta saanut konetta suostumaan wifi-yhteistyöhön. Windows valitti edelleen sertifikaatin puutetta. Soitin uudelleen Orangelle, josta tällä kertaa vastasi reipas naisääni. Nainen otti välipuheluita, sanoi selvittävänsä asiaa ja kuulosti muutenkin asiantuntevammalta kuin edellisillan raihnainen nuorukainen. Lopulta nainen sopi puhelinajan täksi illaksi ja lupasi, että atk-expertti soittaa minulle kännykkään ja hoitaa asian kuntoon.


Tasan kuudelta olin koneeni edessä, etherkaapeli kytkettynä ja kännykkä kädessä. Experttikin oli nainen, joka pyysi ensin minua suorittamaan samat toimenpiteet kuin edellisetkin orangelaiset (käynnistämään boxin uudelleen, klikkailemaan verkkoyhteyksistä sitä sun tätä, muokkaamaan Orangen nettisivuilta Liveboxin suojausasetuksia) ja sanoi sitten yhtäkkiä, että irroittakaapas etherpiuha ja menkää jollekin nettisivulle. Ja kas, Google aukeni sulavasti! ja Facebook ja blogi! Wifi oli palannut keskuuteemme. Ilmeisesti ongelmana oli bugi tietokoneen ja boxin välisissä asetuksissa, juuri kuten veljeni oli arvellutkin. Voi iloa ja autuutta! Nyt istun jälleen mukavasti pöydän ääressä ilman häiritsevää kaapelia. Kunpa tämä nyt kestäisi...!!! Sormet ja varpaat ristiin ja peukut kattoa myöten pystyyn! 


3 kommenttia:

Fifin maman kirjoitti...

Mikä ilo! Täällä ollaan sormet ja varpaat pystyssä ja mopotkin yrittävät samaa!Lycka till!

Susu kirjoitti...

Tääl on kans varpaat pystys (sormet on näppiksel tai kutimis). Tassullakin on kaikki tassut pystys (ku se nukkuu). Ens kerral ku mul tulee tietskaongelma niin mäkin soitan sun veljelle:-)

Maurelita kirjoitti...

Nonni onneksi maailmassa on päteviä NAISIA ! ;o)