tiistai 9. maaliskuuta 2010

Fifin F.A.Q. osa 2

Kuten eilen lupasin, tänään vastailen kysymyksiinne Ranskasta, matkustelusta ja ulkomailla asumisesta

Missä kaikkialla olet matkustellut? 
Olen käynyt Ruotsissa, Virossa, Tanskassa, Saksassa, Hollannissa, Itävallassa, Sveitsissä, Liechtensteinissa, Tsekissä, Italiassa, San Marinossa, Ranskassa, Monacossa, Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa, Jerseyllä ja Marokossa. Huh, unohtuikohan jokin? Martiniquella olen myös käynyt, mutta koska se on osa Ranskaa, en tietysti laske sitä omaksi maakseen. 

Oletko jo nuoresta asti tiennyt haluavasi lähteä ulkomaille asumaan?
Haaveilin ulkomailla asumisesta, mutta en tiennyt, tulisinko lopulta koskaan toteuttamaan haavettani. Toisin sanoen ulkomailla asuminen kiehtoi minua valtavasti, mutta se ei ollut mikään ehdoton ja pakollinen "must do" -päämäärä, enemmänkin sellainen "olisihan se ihanaa joskus asua Ranskassa" -tyylinen ajatus. 

Oletko tulossa jossain vaiheessa taas Hollantiin?
Toivottavasti! Tulisin todella mielelläni uudelleen Amsterdamiin ja haluaisin nähdä muitakin kaupunkeja. Tuttujakin olisi mukava tavata! ;)

Millä lailla satuit tulemaan juuri Aixiin, oletko opiskellut siellä jossain vaiheessa vai tulitko aivan yksityisistä syistä? 
Tulin alunperin Aixiin Erasmus-vaihto-opiskelijaksi lukukaudella 2003-2004. Olin käynyt päivän retkellä Aixissa jo 1999 ollessani lomalla Cannesissa, mutta en silloin olisi ikinä uskonut, että jonain päivänä asuisin täällä. Vaihtovuoteni aikana tutustuin E:hen (asiasta lisää huomisessa postauksessa...) ja sen jälkeen olikin itsestään selvää, että aloin käydä täällä aina kun  vain mahdollista. 


Millainen olisi täydellinen päivä Aixissa? 
Tämä on loistava postausidea! Täydellinen päivä Aixissa sisältäisi mielestäni ainakin vapaata kuljeskelua keskustassa, vanhojen talojen ja suihkulähteiden ihailua, kahviloissa istuskelua ja miksei shoppailuakin. Teenkin tästä piakkoin erillisen valokuvapostauksen, kiitos vinkistä!

Mitä kieliä osaat? 
Puhun sujuvasti ranskaa, englantia ja saksaa, kohtuullisesti ruotsia ja alkeellisesti espanjaa. Osaan lukea auttavasti italiaa, mutta en varsinaisesti puhu sitä. Olen elämäni aikana opetellut myös mm. portugalia, viroa, Martiniquen kreolia ja puolaa, mutta olen unohtanut niistä kaiken hajanaisia lauseita lukuun ottamatta.

Koska aloitit ranskan opiskelun?   
Aloin opetella itsenäisesti ranskaa 13-vuotiaana vanhoista, kirjastosta lainaamistani oppikirjoista sekä Mireillen kappaleista. Vähän myöhemmin menin kansalaisopistoon ranskan alkeiskurssille ja opinkin kieltä sen verran hyvin, että yläasteen ranskantunneilla olin jo muuta ryhmää edistyneempi. Lukiossa suoritin muutaman ranskankurssin lähinnä tenttimällä ja kirjoitin A-ranskan, vaikka sitä ei lukiossamme opetettukaan. 2000 pääsin ensi yrittämällä Turun yliopistoon pääaineenani Ranskan kieli ja kulttuuri.

Mitä kaipaat eniten Suomesta?   
Vanhempia ja mummoa, mopseja, suomenkielisiä kirjoja, kavereita, isän ja mummon auton lainaamista, Stockmannia, karjalanpiirakoita, ruisleipää ja maksalaatikkoa, kodin kaappi- ja kirjahyllytilaa. Tässä tärkeimpiä. 

Jos et asuisi Aixissa, missä haluaisit asua? Jossakin toisessa ranskalaisessa kaupungissa/kylässä vai ihan jossakin toisessa maassa? Entä miksi?
Jos en asuisi Aixissa, voisin kuvitella asuvani jossain pikkukylässä Alpeilla lähellä vakituista lomanviettopaikkaamme. Siellä olisi jatkuvasti ympärillä huimat maisemat, ilma olisi puhdasta ja elämä leppoisaa, kaukana kaupunkielämän stressistä ja kiireistä. Toisaalta talvella lunta olisi liikaa, tiet vaarallisia, aika kävisi pitkäksi ja ennen kaikkea jokaista isompaa asiaa varten (lääkärissä tai elokuvissa käynti, vaateostokset, kampaaja jne.) pitäisi ajaa 50 km Gapiin tai vajaat sata km Grenobleen. Pariisissa haluaisin ehkä myös asua, mutta vain siinä tapauksessa, että olisin rikas eikä minun tarvitsisi käydä töissä. Pariisi on huikea paikka silloin, kun aikansa voi käyttää miten haluaa, mutta en jaksaisi pitkiä työmatkoja julkisessa liikenteessä, jatkuvia lakkoja enkä etenkään muuta maata korkeampaa hintatasoa. 


Kummassa asut mieluummin, Suomessa vai Ranskassa ja miksi? Tai vastaavasti, jos ei E:tä olisi, osaisitko vielä kuvitella asuvasi pysyvästi Suomessa?
Tällä hetkellä asun mieluummin Aixissa nimenomaan E:n takia sekä siksi, etten ole aivan vielä menettänyt toivoani työpaikan löytämisestä täältä. Jos E:tä kuitenkaan ei olisi, voisin hyvinkin kuvitella asuvani Suomessa ja todennäköisesti yhä asuisinkin siellä. Toisin sanoen minulla ei ole E:n lisäksi Aixissa mitään sellaista sidettä, joka aivan ehdottomasti pidättelisi minua täällä. Rakastan Aixia, mutta sydämessäni olen aivan yhtä paljon salolais-turkulainen kuin aixilainen.

Ajattelitko jäädä pysyvästi Aixiin?  
Jos joskus saisin täältä töitä, jäisin luultavasti tänne. Tietysti palaisin Suomeen lomille aina kun mahdollista, mutta perustaisin elämäni tänne. Näillä näkymin aion olla täällä vielä ainakin pari kuukautta ja saada jonkinlaista selvyyttä työtilanteeseeni ja tulevaisuuteeni. Esim. jatko-opinnot täällä ovat aivan mahdolliset, niistä lisää myöhemmin.

Kauanko sulla kesti oppia ranska sujuvasti?
Kuten ylempänä mainitsin, aloin hyvin nuorena opetella ranskaa omaehtoisesti lukemalla kirjoja ja lehtiä ja kuuntelemalla musiikkia ja televisiota. Sillä tavalla opin paljon nopeammin kuin perinteisessä kouluopetuksessa, jossa opetellaan koulukirjojen tekstikappaleita 2h/vko. Opeteltuani tällä tavalla ranskaa yhdeksän kuukautta olin viikon lomalla Ranskassa ja osasin kieltä sen verran, että pärjäsin auttavasti kaupoissa ja ravintoloissa tukeutuen kuitenkin välillä englantiin. Arvioisin, että varsinaisen sujuvuuden saavutin kahdessa vuodessa; aloitin ranskan opettelun syksyllä 1994, ja syksyllä 1996 olin Pariisissa ja pärjäsin siellä kaikissa eteeni tulleissa tilanteissa ongelmitta ilman sanakirjaa tai englannin puhumista. 

Kuinka kauan olet asunut Ranskassa?    
Aixissa asun nyt seitsemättä vuotta, mutta tähän asti olen ollut täällä lähinnä kesäisin ja yliopiston joululomilla (eli n. 5 kk vuodesta) ja muun ajan Suomessa. 2003-2004 asuin täällä yhtäjaksoisesti vuoden ja viime vuonnakin taisin olla täällä yli puolet vuodesta. Ennen Aixia olin asunut pari kuukautta Pariisin esikaupunkialueella ollessani siellä kesätöissä. 
Koetko jo asuvasi ns unelmamaassa vai mikä olisi ns. unelmamaa, missä asua? 
En oikein osaisi kuvitella asuvani muualla kuin Ranskassa tai Suomessa. Lapsesta asti "ulkomailla asuminen" merkitsi minulle automaattisesti Ranskassa asumista, muita vaihtoehtoja en ole edes ajatellut. Voisin tietysti kuvitella asuvani Sveitsissä tai Belgiassa tai miksei Saksassakin aivan Ranskan rajan vieressä, mutta pitäisi olla todella hyvä syy, jotta muuttaisin Ranskasta muualle kuin Suomeen.

Olisi kiva tietää millaista oli muuttaa sinne. 
Tänne muuttaminen ei oikeastaan ollut mitenkään erityisen ihmeellistä, varmaan siksi, että muuttaminen tapahtui vähitellen eli palasin aina välillä takaisin Suomeen. Minulla oli täällä myös asunto ja tuttavia valmiina, eli en joutunut missään vaiheessa ns. tyhjän päälle outoon paikkaan. Konkreettisesti vaikeinta on ollut tavaroideni ja henk. koht. omaisuuteni tuominen Suomesta ja niiden sijoittaminen asuntoon, jossa toinen on asunut vuosia yksin ja jonka hän on järjestänyt itselleen sopivaksi. Henkisesti taas erittäin vaikeaa on ollut ero vanhemmista ja koirista; vaikka olenkin täällä onnellinen, minulla on lähes jatkuvasti tunne, että jotain silti puuttuu. Toisaalta Suomessa ollessani kaipaan tänne jääneitä ihmisiä. Sama ongelma on varmasti jokaisella ulkosuomalaisella: koska kaikkia rakkaita ja läheisiä ei voi saada kerralla samaan maahan, on jatkuvasti ikävä jotakuta. 


Myös kulttuurieroja voisi lukea.
Kulttuurieroista olen jonkin verran kirjoittanutkin, esim. täällä, täällä ja täällä. Mitään hurjan radikaaleja kulttuurieroja en ole kokenut, ranskalainen ja suomalainen kulttuuri kun eivät poikkea toisistaan lainkaan niin paljon kuin vaikkapa Afrikan tai Kaukoidän kulttuurit. Erilaisia pieniä arkielämän eroavaisuuksia tulee silti vähän väliä vastaan: siinä missä Suomessa pankkiasiat hoidetaan enimmäkseen netissä, täällä ainakin oman pankkini nettipankissa voi vain tarkistaa tilitapahtumat, ei esim. maksaa laskuja. Autot on tapana pysäköidä vähän minne sattuu, usein poikittain jalkakäytävälle siten, että jalankulkija joutuu välillä kävelemään ajoradan puolella. Useimmat ravintolat ovat auki vain lounas- ja illallisaikaan eikä koko päivää kuten Suomessa, joten jos olet nälkäinen puoli neljältä, et saa ruokaa ennen seitsemää. Lisää juttuja löytyy em. vanhoista blogipostauksistani sekä sivupalkin Ranska-tagia klikkaamalla.

Missä Ranskan kaupungeissa olet käynyt Aixin lisäksi? Mikä/mitkä olivat omia suosikkejasi?  
Olen käynyt varsin monessa kaupungissa etenkin täällä Provencen, Alppien ja Rivieran alueella: Marseille, Avignon, Nizza, Cannes, St Tropez, Antibes, Manosque, Forcalquier, Sisteron, Gap... Muualla Ranskassa olen käynyt mm. Pariisissa, Strasbourgissa, Colmarissa ja St Malossa. Näistä Pariisi on ehdoton suosikkini, siihen en kyllästy koskaan. Avignonista pidän valtavasti paitsi sen Mireille-historian, myös vaikuttavien kaupunginmuurien, kapeiden kujien ja huokean hintatason vuoksi. Strasbourgiin tahtoisin välttämättä uudelleen, se on aivan omanlaisensa paikka Saksan läheisyyden ja ranskalais-saksalaisen menneisyytensä takia. Lisäksi minulla on siellä tuttavia, joita en ole tavannut viiteen vuoteen.   

Huomenna kolmas ja viimeinen erä kysymyksiä ja vastauksia mm. aiheista "miksi meillä on mopseja" ja "miten tapasin E:n" sekä arvonnan tulos!   

5 kommenttia:

Airelle kirjoitti...

9 kk oppia ranskaa? joko olet kielinero tai metodisi on tosi hyvä. itse luin ranskaa lukiossa ja tänne tultuani tuntui etten ymmärtänyt mitään!

Fifin maman kirjoitti...

Airelle, Fifi on oikeasti kielinero, oppii nopeasti ja muistaa oppimansa. Muistan kuin eilisen päivän sen, kun hän eräänä iltana 13-vuotiaana pyysi minua opettamaan ranskaa. Olin joskus lukiossa heti jälkeen kivisateen opiskellut sitä ja taitoni oli vaatimatontakin surkeampi. Tästä se lähti ja tunnit omassa huoneessa opiskelle tuottivat nopean tuloksen. Ja innon kieliin. Yläasteella Fifi pyysi saksanopettajaa opettamaan konditionaalia ja tämä oli vastannut, ettei ole varma, osaako enää, kun ei ole sitä vielä siihen mennessä kenellekään päässyt opettamaan.

Kaikki Fifin opettajat, joiden kanssa olen jutellut, ovat ihmetelleet hänen kielitaitojaan ja eräskin sanoi, ettei hänellä ole koskaan ollut tuollaista oppilasta eikä takuulla seuraavaan kymmeneen vuoteen ainakaan tulekaan.

Fifi sai Pro Lingua-mitalin, josta hän oli onnellisempi kuin viidestä ällästä ja stipendistä.

En rehvastele, enkä halua kehua, mutta tämä on tosi asia ja olen sen omin silmin nähnyt ja ymmärrän sitä, kun olen itsekin kieliä harrastellut, säälittävin tuloksin kylläkin.

Onneksi meillä näkyi aikoinaan Tele 5, josta Fifi oppi ymmärtämään puhuttua ranskaa.

Ella B kirjoitti...

Yhdyn Airellen kommenttiin, itsekin opiskelin (muka) ranskaa koko lukion ajan, mutta en osannut yhtään lausetta änkyttää kun lopulta saavuin Ranskaan!

Fifi kirjoitti...

Airelle: Äiti vastasikin jo kommenttiisi puolestani...! :D Sitä paitsi olen aina suhtautunut ranskaan aivan erityisellä intohimolla, joten sen oppiminen oli minulle muitakin kieliä helpompaa.

Karhu: Kiitos kehuista, olen ihan nolona täällä! Haliwuf <3

Ella: Parhaiten sitä oppiikin paikan päällä tai edes "oikeita ranskalaisia" kuunnellen. Pelkistä koulukirjoista ei millään voi oppia ymmärtämään esim. erilaisia aksentteja.

Airelle kirjoitti...

chapeau, Fifi! ja sitäkin käsittämättömämpää, ettet tahdo osua sopivaan ammattiin. pakkohan tuon kielipään olla jossain haluttu.