maanantai 11. huhtikuuta 2011

Vierailulla vankityrmässä

Käväisin torstaina pitkästä aikaa Marseillessa. Visiitin pääasiallinen tarkoitus oli käydä äänestämässä konsulaatissa, mutta koska kansalaisvelvollisuuden täyttämiseen kului vain kymmenisen minuuttia, päätin yhdistää hyödyn ja huvin ja nauttia kauniista, lämpimästä iltapäivästä tutustuen Marseillen edustalla pienellä saarella sijaitsevaan Ifin linnaan.


Château d'If, entinen vankila, tunnetaan ennen kaikkea Alexandre Dumas vanhemman Monte Criston kreivi -romaanista, jonka päähenkilö Edmond Dantès on saarella vankina 14 vuotta. Dantès on toki fiktiivinen henkilö, mutta linnaan on silti rakennettu "autenttinen" Edmond Dantèsin selli, jossa on jopa romaanissa kuvattu tunneli viereiseen apotti Farian asuttamaan tyrmään:




Linna on täynnä samannäköisiä ja -kokoisia kivisiä vankityrmiä, joiden kuuluisan ex-asukin nimi käy ilmi sellin oven yläpuolisesta kyltistä:

 Kapteeni Chataud, jonka Grand Saint Antoine -laivan mukana rutto kulkeutui Marseilleen ja Provenceen 1720. 
 Jopa meidän kreivi Mirabeaumme, jonka mukaan on nimetty Aixin Cours Mirabeau, on ollut vankina saarella...

 ... samoin kuin Chevalier de Lorraine, Aurinkokuningas Ludvig XIV:n veljen Philippe d'Orléansin rakastaja.







Ifin saareen liittyy kiinteästi myös tarina siellä tilapäisesti majailleesta virtahevosta:


Vuonna 1515 Portugalin kuningas sai lahjaksi virtahevon. Päästäkseen paavi Leo X:n suosioon kuningas lahjoitti virtahevon edelleen paaville. Laiva joutui kuitenkin pysähtymään Ifin saarelle, jossa virtahepo nousi maihin. Ranskan kuningas Frans I oli sattumalta käymässä Marseillessa ja tuli ihailemaan eläintä. Kun virtahepoa oltiin kuljettamassa Roomaan, laiva joutui myrskyyn Genovan edustalla ja upposi. Hukkuneen virtahevon ruumis löydettiin rannikolta ja lahjoitettiin lopulta paaville täytettynä.   
EDIT: Kyseessä on tietenkin sarvikuono eikä virtahepo! 

Parhaat ja kiehtovimmat näkymät avautuivat kuitenkin linnan ulkopuolelta ja etenkin sen katolta, jonne kiipesin korkeiden paikkojen pelkoani uhmaten.











Maisemat Marseilleen päin ja merelle olivat samoin huimat:






Lokit olivat parhaillaan pesimäpuuhissa ja niin tottuneita vierailijoihin, että ne tunkivat melkein väkisin valokuviin:








Saarelta lähtiessäni laiva poikkesi läheiselle Frioulin saarelle, jolla on vakituista asutusta:



Laivasta käsin sai hienon kuvan Ifin saaresta etualalla, Marseille taustanaan:





Siinä, missä Suomessa on ruotsinlaivoja, täällä on Tunisian ja Algerian laivoja:


    

5 kommenttia:

Miltsu kirjoitti...

Upean näköinen paikka. Olen itsekin lukenut Monte Criston kreivin, mahtava kirja. Täytyy nyt kyllä kysyä että tarkoititko sarvikuonoa kun puhuit virtahevosta? :) Kuva ainakin näyttää siltä.

Stazzy kirjoitti...

Ha, mielenkiintoista. En muuten tiennyt että Chateau d'If on oikeasti olemassa, vaikka moneen kertaan olenkin Monte Criston Kreivin lukenut.

Stazzy kirjoitti...

Niin, ja tosiaan Petit-Jean ei olisi kovin tyytyväinen jos tulisi kutsutuksi rhinocérokseksi.

Anonyymi kirjoitti...

onkos sulle tuttu tämä blogi kun sielläpäin asustelet?:

http://finlandaisenprovence.blogspot.com/

Fifi kirjoitti...

Mila,
Sarvikuonoapa tietenkin! Huh, onneksi on teräväsilmäisiä lukijoita, kun bloggaajatar näköjään kirjoittelee ihan omiaan. :) Kiitos huomiosta, korjaan sen tekstiin.

Stazzy,
Siellähän se kohoaa, noin kilometrin päässä rannikosta. Paikkaan olisi ollut kiinnostavaa tutustua oppaan johdolla, mutta kävihän se näinkin. Kannattaa käydä, jos on Marseilleen päin asiaa, jo ihan maisemien vuoksi.

Anonyymi,
Tiesin mainitsemasi blogin olemassaolosta, mutta en ollut huomannut, että sitä on alettu uudelleen päivittää pitkän tauon jälkeen. Kiitos tiedosta ja linkistä, lisään sen sivupalkkiini.