keskiviikko 28. elokuuta 2013

Paras aika kesästä

Elän parhaillaan kesän parasta aikaa.

Elokuu on ehtinyt melkein huomaamatta viimeisille päivilleen. Loputkin kollegat ovat palanneet kesälomiltaan. Päivälämpötila on asettunut siedettäväksi ja aamuisin on jopa viileää. Kaupat ovat täynnä koulutarvikkeita ja syysvaatteita.

Minä lähden ylihuomenna kesälomalle. Alpeille, kuten aina. En osaisi kuvitella lähteväni minnekään muualle, vaikka kauniita ja kiinnostavia kolkkia tässä maassa riittää enemmän kuin yhden ihmisiän tarpeiksi. Pienestä vuoristohotellista on tullut meille kuin kesämökki. Muistamme ulkoa jokaisen huonekalun, taulun, pihalla kasvavan puun. Kaikki siellä on tuttua, turvallista, monta kertaa aiemmin koettua. Kun ensimmäisen kerran kaarramme maantieltä hotellin pihaan, tuntuu kuin edellisestä kerrasta ei olisikaan kulunut kokonaista vuotta.

Silti tänä vuonna moni asia on eri lailla kuin ennen. Auto ei ole tällä kertaa sama eikä sitä aja E., vaan minä. Loma on minullekin oikeaa lomaa, lepoa ja rentoutumista työntäyteisen vuoden jälkeen. Makaan pihalla lukemassa samoin kuin aiempinakin vuosina, mutta tiedän saavani samaan aikaan palkkaa.

Kuluneena viikonloppuna mietin jälleen kerran, kuinka perusteellisesti elämäni onkaan muuttunut siitä, kun viime syyskuussa lähdimme Alpeilta. Tasan vuosi sitten minulla ei ollut tietoakaan työpaikasta, omasta rahasta tai autosta. Jos joku olisi silloin kertonut, että seuraavalla kerralla palatessani minulla olisi vakituinen työ ja vasta ostettu auto, en varmaan olisi uskonut. 

Vuosi voi olla yhtä aikaa uskomattoman lyhyt ja pitkä aika. Viimeisen vuoden aikana koko elämäni on heittänyt häränpyllyä. Kaikki minua aikaisemmin piinanneet asiat – työttömyys, rahattomuus, näköalaton tulevaisuus, kulkuneuvon puute – ovat järjestyneet kuin ihmeen kaupalla. Kannatti olla kärsivällinen ja jaksaa uskoa siihen, että kaikki selkiytyy ja kääntyy parhain päin ja että kaikesta selviää aina. 

En vielä tiedä, saanko loman aikana tilaisuutta kirjoittaa blogiin. Jos kännykän nettiyhteys suinkin toimii, voi vuoristokuviani seurata Instagramissa: http://instagram.com/anna_fifi myös ilman omaa Instagram-tiliä.  

2 kommenttia:

Airelle kirjoitti...

on se niin mukava tietää, kuinka kivasti asiasi ovat järjestyneet. toivottavasti omat näköalani selkiytyvät samalla lailla vuoden sisällä :)

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää lomaa. Toivottavasti saat kuvia meillekin.