Sorgue-joen alkulähteellä

Sunnuntaina innostuimme E:n kanssa lähtemään pitkästä aikaa kotiseuturetkelle. Kohteeksi valikoitui Fontaine de Vaucluse, noin 600 asukkaan pikkupaikkakunta reilun tunnin ajomatkan päässä Aixista. 

Kylän läpi virtaa Sorgue-joki, joka yhtyy Avignonissa Rhôneen. Saavuimme juuri sopivasti lounasaikaan ja saimme pöydän terassilta aivan joen yltä:

Fontaine de Vaucluse on etenkin kesäaikaan turistien suosiossa ja joen varrella on ravintoloita vieri vieressä. Me valitsimme paikan nimeltä La Vanne Marel ja suosittelen sitä lämpimästi, jos joku teistä sattuu vierailemaan paikkakunnalla. Lounaamme oli tällainen:

Ensin tuoretta pehmeää chèvreä, johon oli sekoitettu silputtua minttua (ihanan raikas hellepäiväalkupala, tätä täytyy kokeilla kotonakin!);

Seuraavaksi juuri täydellisen kypsää ankanrintaa paksussa hunajakastikkeessa;

ja lopuksi panna cotta mangopäällysteellä. Jos olisin tiennyt, että jälkiruoka koostuu kahdesta pienestä annoksesta, olisin pyytänyt kahta eri kastiketta. Kaiken tämän seurana tietysti roséta runsaiden jääpalojen kera.

Me istuimme tällä siltaterassilla aivan sen vasemmassa päädyssä:

Kuvasta näkee hyvin, kuinka puhdasta ja kirkasta Sorguen vesi on. Pohjan kirkkaanvihreät vesikasvit näyttivät aivan salaatilta...!

Fontaine de Vauclusen pääasiallinen nähtävyys on satoja metrejä syvä kalliokuilu, jonka pohjan lähteestä Sorgue-joki saa alkunsa. Kuilulle johtaa jyrkkä ja pölyinen polku, jolla vilisee turisteja kuin muurahaisia. Minä pysähtelin vähän väliä ottamaan kuvia maisemista:

Kiipeäminen osoittautui lopulta turhaksi, sillä ylhäällä odotti vain jylhä, jopa 800 metriä korkea kallio. Sen alla sijaitsee kuilu, jonka syvyydeksi on toistaiseksi saatu mitattua -308 m. Tiettyinä aikoina vuodesta veden pinta nousee niin korkealle, ettei se enää pysy kuilussa vaan valuu yli ja virtaa valtavalla voimalla alas joenuomaan; virtaavilla kuutiometreillä mitattuna Fontaine de Vaucluse on maailman viidenneksi suurin lähde. Valitettavasti parhaillaan veden pinta on vain 2,8 metrissä, kun sen kuilun reunan yli noustakseen tulee olla vähintään 21 metriä. 

Omien puutteessa lainasin Fontaine de Vauclusen Wikipedia-artikkelista kuvat hahmottamaan eroa vedenpinnan ollessa matalalla ja korkealla. Tällainen se on tällä hetkellä:

kuva: Wikipedia/Philipp Hertzog

Tässä taas vedenpinta on korkealla ja vesi ryöppyää kuilusta:

kuva: Wikipedia/Abujoy

Fontaine de Vauclusen kylä on antanut nimen koko Vauclusen departementille. Nimi tulee latinasta vallis clausa, suljettu laakso, ja johtuu siitä, että laakso päättyy umpikujaan juurikin tähän Sorgue-joen alkulähteen paikalle. 

Lähteen lisäksi kiinnostavaa nähtävää kylässä ovat kaksi ikivanhaa, yhä toimivaa vesiratasta. Toinen niistä sijaitsee keskusaukion vieressä:

Toinen taas 1400-luvulta peräisin olevan paperinvalmistamon yhteydessä:

Myös runoilija Petrarca (jota ranskalaiset kutsuvat nimellä François Pétrarque, täällä kun suuri osa nimistä väännetään ranskalaiseen muotoon) oleskeli useampaan otteeseen pitkiä aikoja Fontaine de Vauclusessa 1300-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Petrarcan asuintalon paikalla sijaitsevassa talossa on pieni runoilijalle omistettu museo, jossa me emme kuitenkaan käyneet. Taloa ei voi olla huomaamatta, sillä se sijaitsee heti keskusaukion jälkeen, Sorguen yli vievän sillan toisessa päässä vasemmalla puolella:

       

Tekstistä on vaikea saada selvää, mutta siinä lukee:

Et jusqu'à aujourd'hui où eut donc ce lieu

Je ne dis pas de plus beau mais de plus célèbre

Si ce n'est mon séjour ce lieu est devenu

Grâce à moi non moins célèbre que grâce

A sa source magnifique. 

François Pétrarque 1304-1374 

Vanhasta kielestä on vaikea saada aikaan järjellistä käännöstä, mutta lyhyesti sanottuna Petrarcan mukaan Fontaine de Vaucluse ei ole kuuluisa ainoastaan Sorguen lähteen ansiosta, vaan myös hänen ansiostaan.